Kasvuhakkerointi ja kasvumarkkinointi - hyvin samankaltaiset termit ja usein niistä puhutaankin ristiin. Kyseessä ovat kuitenkin kaksi toisistaan erillistä asiaa, joista molemmille on oma aikansa ja paikkansa.
Asian voi yksinkertaistaa näin:
Kasvuhakkerointi tähtää nopeisiin tuloksiin ja nopeaan kasvuun, kun taas kasvumarkkinointia tehdään pidemmällä aikavälillä kestävän kasvun saavuttamiseksi.
Aloitteleva yritys todennäköisesti hyötyy enemmän kasvuhakkeroinnista. Vakiintuneen brändin voi puolestaan olla parempi nojata kasvumarkkinoinnin keinoihin.
Tässä blogitekstissä perehdytään tarkemmin kasvumarkkinoinnin ja kasvuhakkeroinnin yhtäläisyyksiin ja eroihin, sekä tietysti siihen, kumpi sopii juuri sinun brändillesi paremmin.
Katso lyhyt video aiheesta 👉
Termeistä voinee päätellä, että sekä kasvumarkkinoinnin että kasvuhakkeroinnin tavoitteena on kasvu (kiitos, Sherlock 🕵️)
Erot syntyvät keinoista ja aikajänteestä, joilla kasvuun pyritään. Myös strategia on erilainen.
Kasvuhakkeroinnilla haetaan nopeita tuloksia lyhyessä ajassa data-analyysiin ja jatkuvaan kokeiluun perustuen. Kasvumarkkinoinnissa panostetaan asiakashankintaan, brändin rakentamiseen, ja suositteluiden keräämiseen systemaattisesti ja pitkäjänteisesti.
Tietysti molemmissa on myös paljon samankaltaisuuksia. Tarkastellaan pikaisesti kumpaakin erikseen ja summataan sen jälkeen yhtäläisyydet ja erot.
Kasvuhakkeroinnin voi summata kysymykseen: "Kuinka saan mahdollisimman paljon asiakkaita mahdollisimman nopeasti, rajallisilla resursseilla?”.
Kasvuhakkerointia tehdään kun käytössä on pieni budjetti ja vähän aikaa, mutta tarvitaan suurta kasvua.
(Kuva: Giphy)
Se onkin suosittu (ellei jopa ainoa) vaihtoehto startup-yrityksissä. Kasvuhakkerointi tuo kustannustehokkaita ja nopeita keinoja kasvuun silloin, kun brändisi ei vielä ole tunnettu.
Kasvumarkkinointi (tunnetaan myös nimellä "perinteinen markkinointi 2.0”) sen sijaan hyödyntää brändiä ja tunnettuutta jatkuvan, kestävän kasvun aikaansaamiseksi.
Kasvumarkkinointi keskittyy löytämään prospekteja ja konvertoimaan heistä brändin puolestapuhujia.
Kasvumarkkinoija käyttää brändiä erottaakseen tuotteen tai yrityksen kilpailijoista. Brändin ympärille luodakseen sisältöä asiakkaiden säilyttämiseksi ja heidän suosituksiensa saamiseksi. Sisältö on usein erittäin räätälöityä asiakkaiden tarpeiden mukaan.
👉 Aloita kasvu tästä: Näin muutat verkkosivusi myyntifunneliksi
Kasvumarkkinoinnin ja kasvuhakkeroinnin välillä on useita yhtäläisyyksiä ja tietysti myös eroja.
Molemmat tekniikat pyrkivät hankkimaan ja pitämään asiakkaita. Molemmat myös hyödyntävät dataa ja kokeiluja tavoitteiden saavuttamiseksi.
Juuri data onkin suurin yhtäläisyys: Data on kriittistä kaikille markkinointimenetelmille, erityisesti näille kasvuun tähtääville menetelmille.
Kasvuhakkerit tekevät jatkuvasti kokeiluja datan pohjalta. Kasvuhakkerille data on olennainen työkalu, jota hankitaan esimerkiksi A/B-testauksen tai liidigeneroinnin avulla. Vain datan avulla voidaan päätellä toimiiko kokeilu, vai joutaako se roskakoriin.
Kasvumarkkinoijat käyttävät dataa pitkällä tähtäimellä. Datan pohjalta päivitetään pitkän aikavälin strategiat ja korjataan kurssia kohti tavoitetta.
🎯 Tavoite. Liikevaihdon kasvu uusia asiakkaita hankkimalla, pitämällä, ja aktivoimalla.
📊 Data. Tavoitteeseen päästään keräämällä ja analysoimalla dataa jatkuvasti.
🔄 Prosessi. Uuden kokeilu, dataan perustuva päätöksenteko ja jatkuva kehittyminen ovat molempien markkinointitapojen keskiössä.
📲 Tuote. Perusedellytys on, että tuote tai palvelu on riittävän hyvä ja sille on kysyntää markkinoilla.
(Kuva: Unsplash)
Kasvuhakkeri ei tarvitse brändiä kasvun tueksi, kun taas kasvumarkkinoijalle brändi on kaikista tärkein asia.
Kun nyt ajattelet vaikkapa sosiaalista mediaa, mieleesi tulee varmasti useita brändejä: Facebook, Instagram jne. On luonnollista, että nämä brändit hyödyntävät tunnettuuttaan markkinoinnissa mahdollisimman paljon.
Mutta entä yritys, josta kukaan ei ole vielä kuullut mitään? Miten he hyödyntävät brändiään markkinoinnissa?
Eivät mitenkään. Siksi tarvitaan kasvuhakkerointitaktiikoita, jotka eivät ole riippuvaisia tunnettuudesta.
Jos sinulla on vahva brändi, hyödynnä sitä kasvumarkkinointiin. Jos brändisi on vielä rakennusvaiheessa, kokeile kasvuhakkerointia.
Kärjistetysti sanottuna kasvuhakkerointi on nopeaa, kasvumarkkinointi on hidasta.
Ehkä brändistäsi ei tule uutta Googlea yhdessä yössä, mutta jos tarvitset nopeita tuloksia, kasvuhakkerointi voi tuottaa merkittävää kasvua lyhyessä ajassa.
Jos pystyt keskittymään kasvuun pitkällä aikavälillä, voit hyödyntää kasvumarkkinointia varovaisemman ja analyyttisemman markkinoinnin ja etenkin sen muutosten suhteen.
Jostain on aloitettava ja tässä korostuvat kasvuhakkeroinnin ja kasvumarkkinoinnin erot.
Startupilla on harvoin käytössä merkittävää määrää dataa heti liiketoiminnan alettua. Kasvuhakkeroinnissa dataa voidaan kerätä ja siihen voidaan reagoida samalla, kun tehdään markkinointitoimenpiteitä.
Kun dataa on kerrytetty tarpeeksi ja kasvua saavutettu, voi olla parempi siirtyä pitkäjänteisempään toimintaan kasvumarkkinoinnin keinoin.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kasvuhakkerointia voisi käyttää vain yrityksen alkutaipaleella. Jopa pidempään toiminut ja menestyvä yritys saattaa hyötyä kasvuhakkerointitaktiikoista.
Samankaltaisuuksistaan huolimatta kasvumarkkinointi ja kasvuhakkerointi vaativat hieman erilaisia taitoja. Näitä taitoja voisi hieman kärjistäen ajatella kolikon kääntöpuolina.
Kummalle puolelle tiimisi kallistuu? Teettekö työtä muutoksia rauhassa pohtien vai dataan nopeasti reagoiden?
Näihin neljään kysymykseen vastaamalla sait jo todennäköisesti käsityksen siitä, kannattaako valita kasvuhakkerointi vai kasvumarkkinointi.
Loppuun on kuitenkin hyvä todeta, että kumpikaan ei välttämättä yksinään riitä kasvun aikaansaamiseen ja on olemassa myös muita tapoja saada aikaan kasvua.
(Kuva: Giphy)
1. Oletko varma tuotteesi/palvelusi sopivuudesta markkinoille?
Jos vielä selvität asiaa, valitse kasvuhakkerointi. Jos tuotteellesi on selkeät markkinat ja kysyntä, valitse kasvumarkkinointi.
2. Onko tuotteesi/palvelusi soveltuva viraaliin kasvuun?
Jos viraalisuuteen on potentiaalia, hyödynnä se kasvuhakkeroinnilla.
Kasvuhakkerointi sopii erinomaisesti kuluttajille suunnatuille edullisille tuotteille, joiden potentiaalinen asiakaskunta on laaja. Esimerkkeinä mm. sosiaalisen median sivustot, mobiilipelit ja tuottavuussovellukset.
Kasvumarkkinointi puolestaan toimii kalliimmilla tai tietyn markkinaraon tuotteilla, joille on ominaista pidemmät myyntisyklit.
3. Kuinka kylläiset markkinat ovat?
Jos tuotteesi on ainutlaatuinen tai kilpailijoihin nähden ylivertainen, voit keskittyä kasvuhakkerointiin ja jättää brändin rakentamisen vähemmälle huomiolle.
Mutta pitkällä tähtäimellä kannattaa varautua. Heti, kun kilpailijoita alkaa ilmaantua, on parempi varmistaa, että sinulla on vahva brändi tukenasi. Tämän taas saat aikaan kasvumarkkinoinnin avulla.
(Kuva: Giphy)
Kasvuhakkerointi tähtää nopeisiin tuloksiin ja nopeaan kasvuun, kun taas kasvumarkkinointia tehdään pidemmällä aikavälillä kestävän kasvun saavuttamiseksi.
Aloitteleva yritys todennäköisesti hyötyy enemmän kasvuhakkeroinnista. Vakiintuneen brändin voi puolestaan olla parempi nojata kasvumarkkinoinnin keinoihin.